Valvontatoiminta: Finanssipolitiikan valvonta

Finanssipolitiikan valvonnan perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että finanssipolitiikka ja sen valmistelu edistävät julkisen talouden kestävyyttä. Valvonnalla varmennetaan finanssipolitiikan tavoitteiden asettamista sekä arvioidaan sääntöjen noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista. Valvonnalla varmennetaan myös finanssipolitiikan pohjana käytettävien ennusteiden luotettavuutta. Yhtenä tavoitteena on edistää sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Finanssipolitiikan riippumattomasta valvontatehtävästä säädetään finanssipoliittisessa laissa (869/2012), valtioneuvoston asetuksessa julkisen talouden suunnitelmasta (120/2014) sekä Euroopan unionin vakaussopimuksessa ja sen korjausmekanismin yhteisissä periaatteissa (KOM (2012) 342), EU:n budjettikehysdirektiivissä (2011/85/EU) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) No 473/2013.

Säännölliset valvontatehtävät

Valvontatyö kohdennetaan ensisijaisesti säädöspohjaisiin tehtäviin. Niihin kuuluu arvio finanssipoliittisen lain ja sen nojalla annetun, julkisen talouden suunnitelmaa säätelevän asetuksen noudattamisesta, mikä pitää sisällään arvion julkisen talouden rahoitusasematavoitteiden saavuttamisesta. Tehtäviin lukeutuu myös finanssipoliittiseen lakiin sisältyvän korjausmekanismin valvonta. Säädösperusteinen valvontatehtävä käsittää myös talouspolitiikan pohjana käytettyjen makro- ja julkisen talouden ennusteiden luotettavuuden säännöllisen arvioinnin. Säännöllinen valvonta koskee julkisen talouden suunnitelman laadintaa ja toteutusta sekä valtiontalouden kehysten noudattamista. Lisäksi valvonta tekee arvion EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstön noudattamisesta.

Valvonta tekee julkisia arvioita ja kannanottoja finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamisesta, sääntöjen noudattamisesta, toimenpiteiden vaikutuksista sekä valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuudesta.

Toiminnan painopisteet ja raportointi suunnittelukaudella

Suunnittelukaudella painottuu finanssipoliittisten toimien vaikutusten arviointiin käytettävien menetelmien ja välineiden kehittäminen, ja tavoitteena on edelleen vahvistaa itsenäisen analyysin osuutta raportoinnissa. Alkaneen vaalikauden 2019–2022 tavoitteiden kannalta keskeistä on hallituksen työllisyystoimien arviointi. Kehittämishankkeissa tarkastellaan julkisen talouden makromallintamisen sekä mikrosimuloinnin käytettävyyttä. Työssä hyödynnetään tarvittaessa myös ulkoisia tutkimustoimeksiantoja.

Finanssipolitiikan sääntöjen ja mitoituksen kannalta keskeisen talouden tuotantokuilun arvioihin liittyvää epävarmuutta tuodaan esiin ja tarkastellaan vasten vaihtoehtoisten menetelmien antamia tuloksia. Vuonna 2021 tarkastusvirasto vahvistaa tarkastusvirastossa kehitetyn suhdannetilan vaihtoehtoisen kuvaustavan eli suhdannetilan lämpökartan ja siitä johdetun yhdistelmäindikaattorin näkyvyyttä.

Tarkastusviraston toteuttamasta finanssipolitiikan valvontatehtävästä vuonna 2020 aloitettua ulkoista arviota jatketaan vuonna 2021. OECD:n toteuttamaa arviota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

Vuonna 2021 on koronakriisin takia voimassa edelleen poikkeuslauseke, jonka myötä EU:ssa sallitaan poikkeamat EU:n finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän takia tarkastusvirasto ei vuonna 2021 arvioi vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan noudattamista EU:n finanssipoliittisen sopimuksen mukaisella tavalla. Toukokuussa 2021 julkaistavan finanssipolitiikan valvonnan arvion painopisteenä on kevään 2021 julkisen talouden suunnitelman sisällön sekä hallituksen työllisyystoimien etenemisen arvio. Joulukuussa 2021 julkaistaan finanssipolitiikan valvonnan laajempi raportti eduskunnalle annettavana erilliskertomuksena. Koronakriisin takia valvonnan arvioissa käsitellään säännöllisesti hallituksen taloudellisia toimia kriisin talousvaikutusten lieventämiseksi, minkä lisäksi tullaan kiinnittämään huomiota julkisen talouden vakauttamiseen ja velkakestävyyteen koronakriisin jälkeen. Molemmissa raporteissa arvioidaan julkisen talouden suunnittelun ja valtion talousarvioesityksen pohjana olevan VM:n talousennusteen realistisuutta.

Finanssipolitiikan valvonnan päähavainnot raportoidaan kahdesti vuodessa. Normaalitilanteessa keväällä tehtävä raportti keskittyy jälkikäteistarkasteluun vakaus- ja kasvusopimuksen ja menokehysten noudattamisesta, julkisen talouden suunnitelman laadintaan sekä ennusteiden realistisuuden arviointiin. Loppuvuonna eduskunnalle annettavassa erilliskertomuksessa arvioidaan julkisen talouden hoitoa, ennakoivasti vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista sekä kansallisten sääntöjen ja tavoitteiden saavuttamista talousarvioesityksen valossa. Vuoden 2022 lopussa tehtävään erilliskertomukseen kootaan vaalikautta koskevat finanssipolitiikan valvonnan sekä tarkastuksen havainnot. Valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuudesta raportoidaan säännöllisesti noin kahden vuoden välein. Seuraava, julkisen talouden ennusteisiin keskittyvä erillisraportti julkaistaan vuonna 2021.