Toimintaympäristö ja voimavarat

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ja valvontatyö kohdennetaan valtiontaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin ja ilmiöihin sekä valtiontalouden olennaisiin riskeihin.

Toimintaympäristö ja sen riskit

Tarkastusvirasto on tunnistanut tulevien vuosien keskeisimmät valtion taloudenhoidon ja valtiontalouden riskit, joihin tarkastuksella voidaan vaikuttaa. Valtion taloudenhoidon keskeisiksi riskeiksi on tunnistettu erityisesti talousprosessien automatisointi, toimintojen ulkoistaminen ja tulosohjausjärjestelmän toiminta.

Valtiontalouden riskit on tunnistettu analysoimalla valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskuvaa. Tarkastusvirasto on arvioinut tulevaisuuskuvaa erityisesti valtiontalouden tulevan kehityksen ja tarkastusten vaikuttavuuden kannalta ja tunnistanut riskeiksi verotuksen muutostarpeet, osaamisen kehittämisen ja ylläpidon sekä päätöksenteon kyvykkyyden.

Tunnistamiensa riskien lisäksi tarkastusvirasto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, julkisen talouden laskelmia ja todennettuja tietoja sekä tulevaisuuden skenaarioita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat tarkastustoiminnan järjestämiseen. Tässä seurannassa tarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä muiden maiden tarkastusviranomaisten kanssa.

Koronapandemian vaikutukset toimintaympäristöön ovat laajat. Valtion vastuu korostuu talouskriisin ratkaisutoimissa. Käytännössä valtion vastuulle tulevat koronan aiheuttamat kustannukset, kansalaisten ja yritysten tukeminen talouskriisin yli ja myös talouden tarvitsema kysyntäperusteinen elvytys. Tämä merkitsee täysin poikkeuksellista valtion varojen käyttöä ja elvyttävää finanssipolitiikkaa, josta tulisi kuitenkin päästä julkista taloutta vahvistaviin toimiin tilanteen palautuessa normaaliksi.

Suomen julkinen talous on jäämässä pitkäksi aikaa alijäämäiseksi. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja suuri rakenteellinen työttömyys luovat paineen velkaantumisen jatkumiselle pidemmällä aikavälillä. Merkittäviä riskejä Suomen taloudelle ovat edelleen myös valtion takausten ja muiden ehdollisten vastuiden taso ja valtion nopeasti kasvaneeseen velkaan liittyvä huomattava korkoriski. Julkisen talouden vakauttamisen kannalta oleellista onkin se, miten hallituskaudella käynnistyvät merkittävät yhteiskunnan rakenteelliset uudistukset onnistuvat. Näitä ovat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus, sosiaaliturvauudistus sekä työllisyystoimiin ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät uudistukset.

Tarkastusviraston näkemyksen mukaan edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen käynnistämiselle ovat olemassa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onnistutaanko kustannusten kasvua hillitsemään ja alueiden ylivelkaantumisriskiä hallitsemaan; paljon riippuu alueilla uudistuksen aikana tehtävistä ratkaisuista, rahoitusmallin toimivuudesta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnin onnistumisesta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon tehokkuuden näkökulmasta on tärkeää, että tarkastusvirastot edesauttavat tarkastustoiminnallaan tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Tarkastusvirasto kohdentaa tarkastusta tunnistamiinsa toimeenpanon riskeihin ja pyrkii ottamaan huomioon erityisesti politiikkakoherenssin mukanaan tuomat haasteet.

Hallinnon rakenteita ja toimintamalleja tulee kehittää julkisen hallinnon strategian mukaisesti, jotta niillä voidaan vastata pitkän aikavälin muutospaineisiin etupainotteisesti. Poikkihallinnollisuus, hallinnon siilojen purku, ilmiöpohjaisuus ja politiikkatoimien pitkän aikavälin vaikutusten arviointi vaativat tuekseen myös ajantasaista tarkastustietoa. Kehittävällä tarkastustoiminnalla voidaan tukea hallinnon ja rakenteiden uusiutumista sekä innovaatioita. Tarkastusvirasto pitää tärkeänä digitalisaation, kokeilukulttuurin ja verkostoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia ja pyrkii tukemaan tarkastustoiminnallaan ja omalla esimerkillään hallinnon uusiutumista.

Tarkastusviraston henkilöstön osaamista kehitetään monipuolisesti, jotta pystytään vastaamaan toimintaympäristön tunnistettuihin riskeihin. Tarkastusviraston omaa toimintaa kehitetään aktiivisesti, jotta sidosryhmille voidaan tarjota entistä ajankohtaisempaa ja olennaisempaa tietoa. Samalla tuetaan kansalaisten luottamusta hyvään hallintoon.

Vaikuttavuussalkku

Vaikuttavuussalkku antaa kokonaiskuvan tarkastuslajeista ja -aiheista sekä tarkastusviraston riskianalyysissa havaituista pääriskialueista. Vaikuttavuussalkku näyttää vuositasolla, miten tarkastuksen aihealueet kohdennetaan pääriskialueille. Lisäksi vaikuttavuussalkku tuo esiin, millä tarkastuslajilla tai valvontatoiminnolla tarkastus toteutetaan.

Vaikuttavuussalkku kuvaa, miten tarkastuksen aihealueet kohdennetaan pääriskialueille tarkastuslajeittain. Tarkemmat tiedot vaikuttavuussalkun sisällöstä kuvion alla olevassa Excel-tiedostossa, jonka nimi on Vaikuttavuussalkku 2021.
Kuvio: Vaikuttavuussalkku 2021

Vaikuttavuussalkku 2021 (Excel)

Toiminta- ja taloussuunnitelman määrärahalaskelma, TTS-laskelma ja henkilöstövoimavarakehys

Määrärahalaskelmassa 2021–2025 (liite 1) arvioidaan talousarvioesitysten kokonaistaso vuosikohtaisesti. Laskelmasta ilmenee talousarvioesitysten määrärahojen jakautuminen palkkoihin, toimitilojen vuokriin ja muihin toimintamenoihin. TTS-laskelmassa (liite 2) esitetään lisäksi arvonlisäveromenot ja menojen muutokset vuosina 2021–2025. Henkilöstövoimavarat kohdennetaan toiminnoittain henkilöstövoimavarakehyksen 2021–2025 mukaisesti (liite 3). Henkilöstövoimavarakehys ennustaa suunnittelukaudella henkilöstön palkkamenot ja henkilöstötyövuodet.

Määrärahojen suunniteltu jakautuminen vuonna 2021. Palkat ja palkkiot 12 939 010 euroa. Muut toimintamenot 3 517 750 euroa. Toimitilojen vuokrat 583 000 euroa.
Kuvio: Määrärahojen suunniteltu jakautuminen vuonna 2021
Henkilöstön määrä 30.11.2020 yhteensä 163 henkeä. Näistä 134 vakituisessa virkasuhteessa, 29 määräaikaisessa virkasuhteessa, 15 virkavapaalla vakituisesta virkasuhteesta ja 2 harjoittelijana.
Kuvio: Henkilöstötilanne 30.11.2020