Tarkastustoiminta: Kestävä julkinen talous

Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalue koostuu viidestä osa-alueesta: finanssipolitiikka, valtion omaisuuden hallinta ja investoinnit, rahoitusriskit, valtionyhtiöiden omistajaohjaus ja valtion toimintojen järjestäminen sekä rahoitussektorin sääntely ja valvonta.

Vaikuttavuusalueen ytimessä on julkisen talouden ja valtiontalouden suunnittelu ja hallinta. Tarkasteltavia teemoja ovat finanssipolitiikka ja sen valmistelu sekä valtion omaisuuden, vastuiden, investointien ja rahoitusriskien hallinta. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen toimivuutta lähestytään erityisesti omaisuuden hoidon ja toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Vaikuttavuusalueella tarkastetaan myös valtiontalouteen kohdistuvien välillisten riskien kannalta tärkeää rahoitussektorin valvontaa ja sääntelyä, jolla on vahva yhteys EU:n pankkiunionin kehitykseen. Alueen tarkastamista rajoittavat tarkastusviraston tarkastusoikeudet, ja vaikuttavuusalueen tehtäviin kuuluu tarkoituksenmukaisten tarkastusoikeuksien edistäminen.

Finanssipolitiikan riippumattomalla valvonnalla varmistetaan myös sääntöperusteisen finanssipolitiikan toimivuutta ja vaikutetaan säännöstön tarkoituksenmukaisuuteen. Tämä tehtävä korostuu lähivuosina, sillä EU-säännöstö tulee uudelleenarvioitavaksi nyt kun koronakriisi on kasvattanut velkatasoja. Finanssipolitiikan valvonta arvioi harjoitettua finanssipolitiikkaa ja tekee sitä koskevia kannanottoja valtioneuvostolle. Finanssipolitiikan valvonnan toiminta ja tavoitteet suunnittelukaudella on kuvattu finanssipolitiikan valvonta -sivulla.

Tarkastus- ja valvontatiedolla vaikutetaan siihen, että julkista taloutta ja valtiontaloutta hoidetaan kestävästi, vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Toiminnan suuntaamiseen vaikuttavat osaltaan koronakriisin aiheuttama lisävelkaantuminen siitä seuraava julkisen talouden vakauttamisen tarve. Tarkastus kohdistuu suoraan finanssipolitiikan valmistelun ja valtion ja julkisen talouden hoidon kannalta keskeisiin toimintoihin ja hankkeisiin, jolloin valtiontaloudellinen näkökulma on aina kiinteä osa kaikkia tarkastuksia. Tarkastustoimintaa suunnataan riskiperusteisesti valtiontalouden kannalta merkittäviin aiheisiin huomioiden tiedon oikea-aikaisuus eduskunnan ja hallinnon päätöksenteon kannalta.

Tarkastustoiminta painottuu suunnittelukaudella finanssipolitiikan tietopohjan luotettavuuden varmistamiseen, finanssipolitiikan ohjausvälineiden toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin, valtion merkittävien investointien suunnitteluun ja rahoitusmalleihin sekä valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden riskienhallinnan järjestämiseen. Omistajaohjauksen toimivuutta arvioidaan valtionyhtiöiden omistajaohjaukselle määriteltyjen omistajapolitiikan periaatteiden toteutumisen valossa. Tarkastustoiminnassa huomioidaan koronatilanteen tuomat muutokset taloudenhoidon toimintaympäristöön. Vaikuttavuusalueella toteutetaan myös yhteiskunnan huoltovarmuuden järjestämistä koskeva tarkastus, jolla edistetään poikkeustilanteisiin varautumisen tilaa ja viranomaistahojen yhteistoimintakykyä kriisioloissa.

Tarkastuksen ja valvonnan tuloksista käymme aktiivista dialogia eduskunnan valiokuntien, valtiovarainministeriön sekä muiden ministeriöiden ja virastojen kanssa. Vaikuttavuusalueen seurannan tuloksena tunnistamme julkisen talouden ja valtiontalouden kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisia tarkastusaiheita sekä laadimme asiantuntijalausuntoja, katsauksia ja muita kirjoituksia eduskunnan ja valtionhallinnon päätöksenteon tueksi.

Finanssipolitiikka

Finanssipolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tietopohjan osalta tarkastamme ennuste- ja tilasto- ja vaikutusarviotiedon luotettavuutta ja kattavuutta. Valtionvarainministeriön makrotalousennusteiden ja julkisen talouden ennusteiden osalta toiminta painottuu aikaisempien tarkastusten suositusten toimeenpanon arviointiin. Tarkastustoiminnassa keskitytään Tilastokeskuksen laatimien, kansantalouden tilinpidon mukaisten makrotalouden ja julkisen talouden tilastojen laadunhallinnan käytäntöihin. Samalla arvioidaan riskiperusteisesti niiden keskeisten lähdetilastojen luotettavuutta, mm. kuntataloudesta kerättäviä tietoja.

Finanssipolitiikan ohjausvälineiden osalta tarkastustoiminta kohdistuu valtiontalouden kehysmenettelyn toimivuuteen. Siihen kuuluva menokehyssääntö on tärkein kansallinen finanssipoliittinen ohjausväline valtion talousarviomenojen kasvun rajoittamiseen sekä pitkäjänteiseen ja taloudellista vakautta edistävään menopolitiikkaan. Kehysmenettelyn toimivuutta arvioidaan muun muassa läpinäkyvyyden ja menojen tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta, ja kehysmenettelyn ominaisuuksia tarkastellaan myös korona-poikkeustilanteen hoidon näkökulmasta. Osallistumme samalla EU-maiden yhteiseen rinnakkaistarkastukseen, jonka kautta saamme vertailutietoa muiden maiden käytännöistä kehysjärjestelmän kehittämisen tueksi.

Kuntatalouden ohjauksen toimivuutta koskeneen aiemmin valmistuneen tarkastuksen tulosten pohjalta keskitytään vaikuttamaan makro- ja mikro-ohjauksen yhteensovittamisen parantamista koskeviin toimiin. Ne ovat huomionarvoisia myös esitetyn sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen rahoitus- ja ohjausmallin kannalta.

Omaisuuden hallinta ja investoinnit

Suunnittelukaudella seurataan erityisesti valtiontalouden kannalta merkittävän väyläomaisuuden hoidon ja väyläinvestointien toteutusta, mihin liittyy hankeyhtiöiden perustaminen ja monikanavarahoitusmallit. Seurantaa ja tarkastusta kohdennetaan riskiperusteisesti eduskunnan tietotarpeet oikea-aikaisesti huomioiden.

Puolustusvoimien strategisia suorituskykyhankkeita (HX-hävittäjähankinta ja Laivue 2020) seurataan valmistuneen tarkastuksen havaintojen perusteella. Seurannassa pyritään vaikuttamaan hankevalmistelun läpinäkyvyyteen ja huomioidaan erityisesti hankkeiden elinkaarikustannuksien merkitys päätöksentekomallissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Tietoa tarjotaan strategisten suorituskykyhankkeiden valmistelijoiden sekä valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon tueksi. Valtioneuvosto tekee HX-hankintapäätöksen vuoden 2021 lopulla.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskien osalta tarkastustoiminta kohdistuu etenkin valtion operatiiviseen velanhallintaan ja sen strategiseen ohjaukseen sekä valtion erityistehtäväyhtiöiden rahoitustoiminnan riskienhallinnan menettelyihin. Velanhallinnan tarkastuksessa huomioidaan riskiaseman määrittelyn ja ohjauksen ja korkoriskimallin ohella johdannaisten käytön menettelyt operatiivisessa riskienhallinnassa. Velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut koronatilanteen talousvaikutusten johdosta, ja yhtenä tarkastelukulmana onkin velanhallinnan sopeutuminen uusiin olosuhteisiin. Teemme alueella aktiivista yhteistyötä muiden EU-maiden tarkastusviranomaisten kanssa.

Valtion ehdollisten vastuiden hallinnan kehittymistä seurataan aiempien tarkastusten havaintojen ja suositusten antamissa puitteissa. Huomion kohteena on erityisesti takausvastuiden riskiperusteisten rajoitteiden toimeenpano sekä niiden riskienhallinta- ja valvontakäytännöt. Valtion kasvavien eläkevastuiden hallinta kuulu myös suunnittelukaudella tarkasteltaviin kysymyksiin.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus ja valtion toimintojen järjestäminen

Valtion toimintojen yhtiöittäminen on jatkunut viime vuosina. Arvioimme tulevia yhtiöittämisiä vuonna 2020 valmistuneen tarkastuksen johtopäätösten perusteella ja tarjoamme näin eduskunnalle tietoa niitä koskevan päätöksenteon perustaksi. Tätä kautta pyritään edistämään tarkoituksenmukaisten organisaatiomuotojen valintaa valtionhallinnon toimintojen ja tehtävien tulokselliseen toteuttamiseen. Tarkastelemme yhtiöittämistapauksia myös investointien rahoituksen ja toteuttamisen valtiontaloudellisesta näkökulmasta.

Valtionyhtiöiden ja niiden toimielinten harjoittama hyvä hallinnointi ja omistajaohjaus muodostavat yhdessä hyvän hallintomallin kokonaisuuden. Tämä on yhtiöiden pitkäjänteisen tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan edellytys. Vaikka yhtiöiden ja omistajaohjauksen välinen tehtävänjako on varsin selkeä, voi eri toimijoiden välisessä yhteistoiminnassa syntyä myös ongelmatilanteita. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen toimivuutta seurataan ja tarkastuksia kohdennetaan tarvittaessa ongelmasuuntautuneella lähestymistavalla, painottaen valtion omaisuuden hoidon kannalta keskeisiä kysymyksiä. Toisaalta tarkastelun kohteena on myös yhtiöiden johtamisen ja omistajaohjauksen muodostaman kokonaisuuden, hyvän hallintomallin, toimivuus.

Rahoitussektorin valvonta ja sääntely

Kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen Rahoitusvakausviraston toimintaa koskeva tarkastus valmistui vuonna 2020. Se koski valmiuksia niin sanottujen vähemmän merkittävien pankkien kriisinratkaisun toimeenpanoon. Tarkastus tehtiin osana EU-maiden rinnakkaistarkastusta, ja siitä saatavaa vertailutietoa hyödynnetään jatkossa tuloksista raportoitaessa. Seuraamme EU:n pankkiunionin mekanismien laajentumista ja huomioimme erityisesti valtiolle niistä koituvat vastuut.

Edistämme myös rahoitussektorin valvonnan ulkoisen tarkastamisen järjestämisen edellytyksiä ottaen huomioon eduskunnan asiaa koskevat kannanotot. Tarkastusvirastolla ei ole tarkastusoikeutta Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin toimintaan. Ne ovat keskeisessä roolissa EU:n pankkiunioniin kuuluvien yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisun järjestämisessä.