Tarkastustoiminta: Kestävä julkinen talous

Kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalue koostuu viidestä osa-alueesta: finanssipolitiikka, valtion omaisuuden hallinta ja investoinnit, rahoitusriskit, valtionyhtiöiden omistajaohjaus ja valtion toimintojen järjestäminen sekä rahoitussektorin valvonta.

Vaikuttavuusalueen ytimessä on julkisen talouden ja valtiontalouden suunnittelu ja hallinta. Tarkasteltavia teemoja ovat finanssipolitiikka ja sen valmistelu sekä valtion omaisuuden, vastuiden, investointien ja rahoitusriskien hallinta. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen toimivuutta lähestytään erityisesti omaisuuden hoidon ja toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Vaikuttavuusalueella tarkastetaan myös valtiontalouteen kohdistuvien välillisten riskien kannalta tärkeää rahoitussektorin valvontaa ja sääntelyä, jolla on vahva yhteys EU:n pankkiunionin kehitykseen. Alueen tarkastamista rajoittavat viraston tarkastusoikeudet.

Finanssipolitiikan riippumattomalla valvonnalla varmistetaan julkisen talouden kestävää hoitoa ja arvioidaan myös sääntöperusteisen finanssipolitiikan toimivuutta. Sen tehtävänä on myös säännöstön tarkoituksenmukaisuuden arviointi, mikä korostuu, kun EU-säännöstöä uudistetaan vuonna 2022. Finanssipolitiikan valvonta arvioi harjoitettua finanssipolitiikkaa ja tekee sitä koskevia kannanottoja valtioneuvostolle. Finanssipolitiikan valvonnan toiminta ja tavoitteet suunnittelukaudella on kuvattu erillisessä liitteessä 1.

Tarkastus- ja valvontatiedolla vaikutetaan siihen, että julkista taloutta ja valtiontaloutta hoidetaan kestävästi, vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Toiminnan suuntaamiseen vaikuttavat osaltaan koronakriisin aiheuttama lisävelkaantuminen ja siitä seuraava julkisen talouden vakauttamisen tarve. Tarkastus kohdistuu suoraan finanssipolitiikan valmistelun sekä valtion ja julkisen talouden hoidon kannalta keskeisiin toimintoihin ja hankkeisiin, jolloin valtiontaloudellinen näkökulma on aina kiinteä osa kaikkia tarkastuksia. Tarkastustoimintaa suunnataan riskiperusteisesti valtiontalouden kannalta merkittäviin aiheisiin huomioiden tiedon oikea-aikaisuus eduskunnan ja hallinnon päätöksenteon kannalta.

Tarkastustoiminta painottuu suunnittelukaudella finanssipolitiikan tietopohjan luotettavuuden varmistamiseen, finanssipolitiikan ohjausvälineiden toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin, valtion merkittävien investointien suunnitteluun ja rahoitusmalleihin sekä valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden riskienhallinnan järjestämiseen. Lisäksi tarkastetaan valtionyhtiön roolia Suomen kaivos- ja akkuklusterin kehittämisessä. Omistajaohjauksen toimivuutta arvioidaan valtionyhtiöiden omistajaohjaukselle määriteltyjen omistajapolitiikan periaatteiden toteutumisen valossa. Tarkastustoiminnassa huomioidaan koronatilanteen tuomat muutokset taloudenhoidon toimintaympäristöön. Vaikuttavuusalueella toteutetaan myös työperäisen maahanmuuton kannusteita ja esteitä koskeva tarkastus sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) tehtävien toteuttamista ja toiminnan tuloksellisuutta sekä riskienhallintaa koskeva tarkastus.

Tarkastuksen ja valvonnan tuloksista käymme aktiivista dialogia eduskunnan valiokuntien, valtiovarainministeriön sekä muiden ministeriöiden ja virastojen kanssa. Vaikuttavuusalueen seurannan tuloksena tunnistamme julkisen talouden ja valtiontalouden kannalta merkittäviä riskejä ja mahdollisia tarkastusaiheita sekä laadimme asiantuntijalausuntoja, katsauksia ja muita kirjoituksia eduskunnan ja valtionhallinnon päätöksenteon tueksi.

Finanssipolitiikka

Finanssipolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tietopohjan osalta tarkastamme ennuste- ja tilasto- ja vaikutusarviotiedon luotettavuutta ja kattavuutta. Valtionvarainministeriön ennusteiden ja kehitysarvioiden osalta toiminta painottuu aikaisempien tarkastusten suositusten toimeenpanon arviointiin. Tietopohjan tarkastamisessa keskitytään Tilastokeskuksen laatimien, kansantalouden tilinpidon mukaisten makrotalouden ja julkisen talouden tilastojen laadunhallinnan käytäntöihin. Samalla arvioidaan riskiperusteisesti niiden keskeisten lähdetilastojen luotettavuutta, muun muassa kuntataloudesta kerättäviä tietoja.

Tarkastuksen kohteena on automaattisten finanssipoliittisten vakauttajien tehokkuus. Automaattisten vakauttajien toiminta ei riipu erillisistä poliittisista päätösperäisestä toimista, vaan ne tasoittavat suhdanteita vastasyklisesti valtion, sosiaaliturvarahastojen sekä kuntien talouden meno- ja tuloerien kautta. Automaattiset vakauttajat ovat myös valtion talousarvion menokehyksen ulkopuolella, mikä mahdollistaa niiden toiminnan laskusuhdanteessa ilman, että kehyssääntö sitä estäisi.

Kuntatalouden ohjausta koskeneen aiemmin valmistuneen tarkastuksen tulosten pohjalta keskitytään vaikuttamaan makro- ja mikro-ohjauksen yhteensovittamisen parantamista koskeviin toimiin. Tarkastuksessa arvioidaan kuntien arviointimenettelyn toimivuutta.

Omaisuuden hallinta ja investoinnit

Suunnittelukaudella seurataan valtiontalouden kannalta merkittävän väyläomaisuuden hoidon ja väyläinvestointien suunnittelua ja toteutusta sekä rahoitusta, johon liittyvät monikanavarahoitusmallit. Erityisesti seurataan ja tarkastetaan valtionenemmistöissä osakeyhtiöissä, ns. hankeyhtiöissä, tehtävää junaraideinvestointien suunnittelua. Hankeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on kehittää ja tuottaa yhteiskunnan, viranomaisten ja osakkaidensa tarpeisiin raideliikenneinfrastruktuurin suunnitelmia ja tähän liittyvien hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten arvioita. Raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelua tehdään rakentamisvalmiuteen asti.

Puolustusvoimien strategisten hankkeiden valmistelun ja toimeenpanon seurantaa jatketaan. Muuta seurantaa ja tarkastusta kohdennetaan riskiperusteisesti eduskunnan tietotarpeet oikea-aikaisesti huomioiden.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskien osalta tarkastustoiminta kohdistuu etenkin valtion erityistehtäväyhtiöiden rahoitustoiminnan riskienhallinnan menettelyihin. Valtion ehdollisten vastuiden hallinnan kehittymistä seurataan aiempien tarkastusten havaintojen ja suositusten antamissa puitteissa. Huomion kohteena on erityisesti takausvastuiden riskiperusteisten rajoitteiden toimeenpano sekä niiden riskienhallinta- ja valvontakäytännöt. Valtion kasvavien eläkevastuiden hallinta kuulu myös suunnittelukaudella tarkasteltaviin kysymyksiin.

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus ja valtion toimintojen järjestäminen

Valtion toimintojen yhtiöittäminen on jatkunut viime vuosina. Arvioimme tulevia yhtiöittämisiä vuonna 2020 valmistuneen tarkastuksen johtopäätösten perusteella ja tarjoamme näin eduskunnalle tietoa niitä koskevan päätöksenteon perustaksi. Tätä kautta pyritään edistämään tarkoituksenmukaisten organisaatiomuotojen valintaa valtionhallinnon toimintojen ja tehtävien tulokselliseen toteuttamiseen. Tarkastelemme yhtiöittämistapauksia myös investointien rahoituksen ja toteuttamisen valtiontaloudellisesta näkökulmasta.

Valtionyhtiöiden ja niiden toimielinten harjoittama hyvä hallinnointi ja omistajaohjaus muodostavat yhdessä hyvän hallintomallin kokonaisuuden. Tämä on yhtiöiden pitkäjänteisen tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan edellytys. Vaikka yhtiöiden ja omistajaohjauksen välinen tehtävänjako on varsin selkeä, voi eri toimijoiden välisessä yhteistoiminnassa syntyä myös ongelmatilanteita. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen toimivuutta seurataan ja tarkastuksia kohdennetaan tarvittaessa ongelmasuuntautuneella lähestymistavalla, painottaen valtion omaisuuden hoidon kannalta keskeisiä kysymyksiä. Toisaalta tarkastelun kohteena on myös yhtiöiden johtamisen ja omistajaohjauksen muodostaman kokonaisuuden, hyvän hallintomallin, toimivuus.

Rahoitussektorin valvonta ja sääntely

Kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen Rahoitusvakausviraston toimintaa koskeva tarkastus valmistui vuonna 2020. Se koski valmiuksia niin sanottujen vähemmän merkittävien pankkien kriisinratkaisun toimeenpanoon.

Edistämme myös rahoitussektorin valvonnan ulkoisen tarkastamisen järjestämisen edellytyksiä ottaen huomioon eduskunnan asiaa koskevat kannanotot. Tarkastusvirastolla ei ole tarkastusoikeutta Rahoitusvalvonnan ja Suomen Pankin toimintaan. Ne ovat keskeisessä roolissa EU:n pankkiunioniin kuuluvien yhteisen pankkivalvonnan ja kriisinratkaisun järjestämisessä. Seuraamme pankkiunionin mekanismien laajentumista ja huomioimme erityisesti valtiolle niistä koituvat vastuut.