Tarkastustoiminta: Kestävä hallinnon kehittäminen

Hallinnon kehittämisen ja kestävän kehityksen teemat kytkeytyvät moneen hallinnonalaan ja toimintoon. Keskeiset painopisteet liittyvät valtioneuvoston yhtenäisyyteen, johtamis- ja ohjausjärjestelmien toimivuuteen ja uudistamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tiedon käyttöön päätöksenteossa.

Tiedon tuottaminen tukemaan hallinnon kehittämistä, vahvistamaan kestävän kehityksen ja valtion taloudenhoidon yhteyttä sekä varmistamaan lainsäädännön laatua on yksi tarkastusviraston strategisista tavoitteista. Hallinnon ja ohjausjärjestelmän uudistukset, pyrkimys kohti yhtenäistyvää ja tehostuvaa julkista hallintoa sekä varautuminen tulevaisuuden haasteisiin korostavat luotettavan tiedon tarvetta.

Hallinnon kehittämiseen ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat ovat horisontaalisia, moneen hallinnonalaan ja toimintoon kytkeytyviä. Keskeiset sisällölliset painopisteet liittyvät valtioneuvoston yhtenäisyyteen, johtamis- ja ohjausjärjestelmien toimivuuteen ja uudistamiseen, tiedon käyttöön päätöksenteossa sekä osaamisen kehittämiseen. Tarkastuksissa ja muussa toiminnassa pyritään vahvaan tulevaisuussuuntautuneisuuteen ja kehittämisotteeseen; tavoitteena on tukea organisaatioita tuleviin haasteisiin varautumisessa ja uudistusten toteuttamisessa. Oman lisänsä vuoden 2021 toimintaan tuovat covid-19-pandemiaan liittyvät hallinnon erityisjärjestelyt ja -haasteet, jotka vaikuttavat myös tarkastusaiheiden valintaan ja tarkastusten toteutukseen.

Vuonna 2021 tarkastusaiheina ovat muun muassa moniohjauksen haasteet tilanteissa, joissa organisaatiot saavat ohjausta monelta ministeriöltä. Lisäksi tarkastetaan organisaatiofuusioita ja -muutoksia, toimintaympäristö- ja ennakointitiedon käyttöä päätöksenteossa sekä valtion rekrytointeja ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi tuotetaan tietoa ajankohtaisista kestävään hallinnon kehittämiseen kuuluvista kysymyksistä analysoimalla ja yhdistämällä jo tuotettua tarkastustietoa ja muuta tietoa; näihin kuuluvat muun muassa kaivospolitiikka-aiheinen raportti sekä ajankohtaisia artikkeleita ja puheenvuoroja.

Tulevien vuosien sisällöllisten painopisteiden tunnistamista sekä tarkastusviraston erityisroolin määrittelyä suhteessa muihin samojen teemojen kanssa toimiviin organisaatioihin ja tahoihin jatketaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Aiheita valittaessa, toimintaa suunnattaessa sekä tarkastelukulmia valittaessa ovat avainasemassa ajankohtaiset uudistukset ja ilmiöt sekä erityisesti ennakoivuus, pitkän aikavälin tarkastelu sekä politiikkajohdonmukaisuus.

Kestävä kehitys ja tarkastustoiminta

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että koko yhteiskunta toimii pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tämän tueksi tarvitaan toimivat ohjauskeinot ja kokonaisuuksien hallintaa. Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on esitetty kestävän kehityksen toimikunnan antamassa yhteiskuntasitoumuksessa. Valtioneuvosto on linjannut omat toimenpiteensä selonteossaan vuonna 2020.

Kestävän kehityksen, erityisesti YK:n Agenda 2030:n ja kansallisten kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmat kytketään tarkastusviraston työhön. Tarkastusvirasto seuraa, miten kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen toteutuu valtionhallinnossa. Hallituksen toimeenpanosuunnitelman ohjaama valtion varojen käyttö sisältyy suoraan tarkastusviraston tarkastusmandaattiin. Tarkastusvirasto arvioi, annetaanko hallituksen vuosikertomuksessa kestävän kehityksen toimenpiteiden ja tavoitteiden osalta oikeat ja riittävät tiedot varojen käytöstä ja tuloksellisuudesta. Jokaisen tarkastuksen suunnitteluvaiheessa arvioidaan yhteys kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Tarkastuksessa ”Valtion kehitysmaille antama ilmastorahoitus” tarkastellaan Suomen valtion ilmastosopimusten osapuolikokouksille raportoimaa rahoitusta, rahoituksen ilmastovaikutusten arviointimenettelyjä sekä ohjausjärjestelmän toimivuutta. Tulokset julkaistaan vuoden 2021 aikana. Työ liittyy kiinteästi Suomen vuosina 2019–2021 koordinoimaan INTOSAIn ympäristötyöryhmän (WGEA) työohjelmaan.

”Tulevaisuuden työvoima 2030” -tarkastuksessa analysoidaan, miten peruskoulun luokka-asteiden 1–6 opetussuunnitelmien valmistelussa, toimeenpanossa ja ylläpitoprosessissa otetaan huomioon tulevaisuuden työvoiman osaamistarpeet ja tulevaisuuden työvoimalle asetetut odotukset. Kyseessä on kansainvälinen rinnakkaistarkastus, jossa pyritään tunnistamaan eri maiden käytäntöjä niin perusopetuksessa, ammatillisessa opetuksessa kuin jatkuvassa oppimisessakin. Tulokset julkaistaan kevään 2021 aikana.

Kantelu- ja väärinkäytösilmoitusten käsittely

Tarkastusvirasto käsittelee kantelut, jotka sille on tehty valtion talousarvion noudattamisesta, valtion taloudenhoidon laillisuudesta tai vaali- ja puoluerahoituksesta. Niin ikään se käsittelee väärinkäytösilmoitukset, joista säädetään Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 16. pykälässä.

Muita kuin vaali- ja puoluerahoitukseen liittyviä kanteluja arvioidaan tulevan vuosittain noin 30–40. Näistä noin puolet käsitellään kanteluasioina. Tavoitteena on yleensä ratkaista kanteluasia kolmen kuukauden kuluessa. Kanteluasian ratkaisemiseksi voidaan käynnistää laillisuustarkastus, jolloin tavoitteena on ratkaista asia kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisten yhteydenotot auttavat osaltaan hahmottamaan toimintaympäristön muutoksia ja tukevat tarkastusaiheiden valintaa sekä viestinnän ja tarkastustoiminnan suunnittelua.