Tarkastustoiminta: Kestävä hallinnon kehittäminen

Hallinnon kehittäminen ja kestävä kehitys liittyvät teemoina laajasti joko valtionhallintoon. Tarkastustoiminta kohdistuu muun muassa valtioneuvoston yhtenäisyyteen, johtamis- ja ohjausjärjestelmien toimivuuteen ja uudistamiseen, tiedon käyttöön päätöksenteossa sekä osaamisen kehittämiseen.

Tiedon tuottaminen tukemaan hallinnon kehittämistä, vahvistamaan kestävän kehityksen ja valtion taloudenhoidon yhteyttä sekä varmistamaan lainsäädännön laatua on yksi tarkastusviraston strategisista tavoitteista. Hallinnon ja ohjausjärjestelmän uudistukset, pyrkimys kohti yhtenäistyvää ja tehostuvaa julkista hallintoa sekä varautuminen tulevaisuuden haasteisiin korostavat luotettavan tiedon tarvetta. Vuonna 2022 tarkastusaiheina ovat muun muassa organisaatiofuusiot ja -muutokset, toimintaympäristö- ja ennakointitiedon käyttö päätöksenteossa sekä valtion rekrytoinnit ja osaamisen kehittäminen. Toisen kokonaisuuden muodostavat tarkastukset, jotka koskevat valtion tukien roolia metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, vesien- ja merenhoidossa sekä maataloudessa.

Kestävä kehitys ja tarkastustoiminta

Strategiansa mukaisesti tarkastusvirasto mahdollistaa omalla työllään valtion taloudenhoidon kestävää kehitystä. Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on esitetty kestävän kehityksen toimikunnan antamassa yhteiskuntasitoumuksessa. Valtioneuvosto on linjannut omat toimenpiteensä selonteossaan vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimikunta laatii helmikuuhun 2022 mennessä Suomen kansallisen kestävän kehityksen tiekartan perustuen YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelmaan.

Tarkastusvirasto kehittää käytännön menettelytapoja, joiden avulla se sisällyttää kestävän kehityksen näkökulmat tarkastustoimintaansa. Näkökulmat kattavat niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden ulottuvuudet. Jokaisen tarkastuksen suunnitteluvaiheessa tunnistetaan yhteys kestävän kehityksen näkökulmiin ja tavoitteisiin, jotka otetaan olennaisilta osin huomioon tarkastusten toteutuksessa. Tarkastusvirasto seuraa ja arvioi, miten valtionhallinto edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi virasto tarkastaa, antaako hallitus vuosikertomuksessaan oikeat ja riittävät tiedot varojen käytöstä kestävään kehitykseen sekä sen tuloksellisuudesta.

Kantelu- ja väärinkäytösilmoitusten käsittely

Tarkastusvirasto käsittelee kantelut, jotka sille on tehty valtion talousarvion noudattamisesta, valtion taloudenhoidon laillisuudesta tai vaali- ja puoluerahoituksesta. Niin ikään se käsittelee väärinkäytösilmoitukset, joista säädetään Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 16. pykälässä.

Muut kuin vaali- ja puoluerahoitukseen liittyvät kantelut sekä yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Nykyisen määrän perusteella VTV:n on varauduttava jopa sadan kantelun vuotuiseen käsittelyyn. Tavoitteena on yleensä ratkaista kanteluasia kolmen kuukauden kuluessa. Kanteluasian ratkaisemiseksi voidaan käynnistää laillisuustarkastus, jolloin tavoitteena on ratkaista asia kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisten yhteydenotot auttavat osaltaan hahmottamaan toimintaympäristön muutoksia ja tukevat tarkastusaiheiden valintaa sekä viestinnän ja tarkastustoiminnan suunnittelua.