Tarkastustoiminta: Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta

Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta -vaikuttavuusalueen tarkastukset painottuvat hyvinvointiyhteiskunnan eri osa-alueiden ja niiden välisten yhteyksien toimivuuden, tehokkuuden sekä välillisten taloudellisten vaikutusten arviointiin.

Julkisen talouden pysyvä vahvistaminen edellyttää talouskasvua tukevia toimia. Vaikuttavuusalueella keskitymme sosiaaliturvan etuuksien ja niihin liittyvien palveluiden tarkoituksenmukaisuuteen ja yhteensovittamiseen sekä työllisyyttä ja talouskasvua edistäviin toimiin liittyviin kysymyksiin. Näille aihealueille on tyypillistä monikanavarahoitus, jossa valtio on yksi keskeisistä rahoittajista.

Tarkastusten avulla tuotamme luotettavaa tietoa monimutkaisista asiakokonaisuuksista, keskitämme resursseja yhteiskunnallisesti merkittäviin ja ajankohtaisiin aiheisiin sekä hyödynnämme monipuolisesti eri tarkastuslajeja, henkilöstön osaamista ja viraston ulkopuolisia tietoaineisto- ja asiantuntijapalveluja.

Sosiaaliturva

Tarkastamme sosiaaliturvauudistuksen päätöksenteon pohjana olevaa valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon tietoperustaa

  • tunnistamalla valtiontalouteen tai taloudenhoitoon liittyviä riskejä

  • arvioimalla etuuksien ja palveluiden välisiä yhteyksiä, tarkoituksenmukaisuutta ja vaikutuksia suhteessa toisiinsa ja asetettuihin tavoitteisiin

  • tarjoamalla sosiaaliturvauudistuksen valmistelijoille tietoa asiakokonaisuuksien systeemisistä ja keskinäisistä vaikutussuhteista

  • arvioimalla sosiaaliturvamenojen yhteyttä julkisen talouden kehitykseen.

Työnteon kannusteiden lisääminen verotuksen, sosiaaliturvan ja ulosoton keinoin on ollut useiden hallituksien tavoitteena, kun valtiontaloutta ja julkista taloutta on pyritty tasapainottamaan. Erilaiset kannustimet ja kannustinloukut ovat myös sosiaaliturvauudistusta valmistelevan työn keskiössä. Tarkastamalla sosiaaliturvan etuuksien ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevien järjestelmien välisiä yhteyksiä voidaan tuottaa olennaista ja oikea-aikaista tietoa erilaisten tähän mennessä tehtyjen uudistusten toimivuudesta ja onnistumisesta.

Vuoden 2021 lopulla valmistuneessa tarkastuksessa selvitettiin, miten erilaisilla lainsäädäntötoimilla on onnistuttu purkamaan sosiaaliturvaan, ulosottoon ja verotukseen liitettyjä kannustinloukkuja. Tarkastuksessa keskityttiin neljään lainsäädäntötoimeen, joilla on pyritty lisäämään työnteon tai yritystoiminnan aloittamisen kannusteita. Kannustinloukkujen purkamisessa tulee tarkastella kokonaisuutena työttömyys-, tulo-, byrokratia- ja informaatioloukkuja. Toimeenpanon asiantuntemusta ja olemassa olevaa tietopohjaa on tarpeellista hyödyntää lainvalmistelussa mahdollisimman laajasti.

Lisäksi käynnissä on tarkastus, jossa selvitetään, missä määrin vuosina 2011, 2014 ja 2017 toteutettujen opintotukiuudistusten tavoitteet on saavutettu, onko uudistuksilla ollut ennakoimattomia vaikutuksia ja millaiseen tietopohjaan uudistusten vaikutusarvioinnit ovat perustuneet. Näiden uudistusten myötä opintotuen ehtoja on tiukennettu, opintolainan käyttöön on lisätty kannustimia ja opiskelijat ovat päässeet ympärivuotisen asumistukijärjestelmän piiriin. Tarkastus valmistuu keväällä 2022.

Vuonna 2022 on käynnissä myös yleistä asumistukea koskeva tarkastus, jonka tavoitteena on arvioida, millaisia valtiontaloudellisia ongelmia ja korjausmahdollisuuksia liittyy nykyiseen lakiin yleisestä asumistuesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus

Kesällä 2021 vahvistetun lainsäädännön (laki hyvinvointialueesta 128 §, laki valtiontalouden tarkastusvirastosta 2 §) mukaan Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa

  • hyvinvointialuekonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä

  • sellaisia muita yhteisöjä, säätiöitä ja laitoksia, joissa hyvinvointialue yhdessä yhden tai useamman hyvinvointialueen, yhden tai useamman kunnan tai valtion kanssa käyttää määräysvaltaa valtiolta saadun rahoituksen osalta.

  • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen sekä näitä tehtäviä varten perustettujen kaupungin määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnan ja taloudenhoidon laillisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta valtiolta saadun rahoituksen osalta (laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 23 §).

Tarkastusoikeus antaa tarkastusvirastolle mahdollisuuden kohdentaa tarkastuksia hyvinvointialueisiin ja tuottaa eduskunnalle sekä ministeriöille puolueetonta ja riippumatonta tietoa hyvinvointialueiden taloudesta ja toiminnasta, taloudellisesta asemasta, talouden ohjausmekanismeista sekä yhteisesti hyvinvointialueille asetetuista substanssikysymyksistä. Tavoitteenamme on varmistaa eduskunnan mahdollisuus valvoa pääosin valtiolta saatavin varoin rahoitettavien ja lainsäädännössä määriteltyjen palvelujen järjestämistä. Tarkastusvirasto on ainoa toimija, joka voi tarkastaa sekä valtioneuvoston että hyvinvointialueiden toimintaa kokonaisuutena siltä osin, kun toimintaan käytetään valtion rahoitusta.

Vuoden 2022 aikana valmistelemme perustan 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden tarkastamiseksi kokoamalla ajantasaista tietopohjaa ja tilannekuvaa hyvinvointialueiden rakenteista, taloudenhoidosta ja toiminnasta. Virastoon luodaan seurannan käytännöt, jotka mahdollistavat säännöllisen vuosittaisen tai tietyin määräajoin tapahtuvan kaikkien hyvinvointialueiden taloudenhoitoon kohdistuvan tarkastuksen. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden ja toiminnan sekä sen valtion ja talouden ohjauksen tarkastamisen suunnittelussa otetaan huomioon valmisteilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen oleellisesti liittyvät substanssilait ja toimeenpanoa tukevat hankkeet. Vuonna 2022 käynnistämme kaksi hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvää tarkastusta. Toisessa tarkastuksessa arvioimme muun muassa sitä, miten pelastustoimen uudistuksella on tuettu hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja kehitetty pelastustoimen rahoituksen tietopohjaa. Toinen tarkastus käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeiden muutos- ja investointikustannusten perusteita sekä uudistuksen ICT-muutoskustannusten kattamiseen tarkoitettujen valtionavustusten valmistelua, myöntöä ja seurantaa.

Työllisyys ja yrittäjyys

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus

  • monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa kestävään kasvuun

  • kasvattaa kasvuhakuisten ja -kykyisten pk-yritysten määrää koko Suomessa ja kaikilla toimialoilla kannattavasti

  • edistää työllisyyttä sekä hyvinvointia kattavasti koko Suomeen

  • lisää Suomen houkuttelevuutta, jotta osaavat ulkomaiset työntekijät ja opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen tai toimia yrittäjinä Suomessa.

Vuonna 2022 valmistuu tarkastus alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn edistämisestä. Tarkastuksessa arvioimme, onko aluekehittämispäätöksen 2020–2023 toimeenpano luonut riittävät edellytykset elinkeinoelämän taloudelliselle toiminnalle, ja miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet päätöksen toimeenpanoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin eri alueilla. Lisäksi tarkastuksessa selvitetään Covid-19-kriisistä johtuneiden alueellisten elvytystoimien valmistelua, toimeenpanoa sekä valtakunnallisten koronayritystukipäätösten ehtojen toteutumista.

Vuonna 2022 on käynnissä myös yrityspalvelujärjestelmää koskeva tarkastus. Siinä muodostamme kokonaiskuvan julkisista yrityspalveluista ja palvelujärjestelmässä kulkevista rahavirroista ja arvioimme sitä, miten järjestelmä tukee hallitusohjelman tavoitteita ja asiakkaiden tarpeita. Lisäksi aloitamme tarkastuksen eräistä työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä, joita on tarkoitus kehittää tai uudistaa hallituskauden aikana ja joiden myönteisistä työllisyysvaikutuksista on alustavaa näyttöä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on turvata pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus (t&k), vahvistaa Suomen investointiympäristöä sekä lisätä yritysten investointikykyä. Yksi tavoitteista on Suomen t&k-menojen nostaminen vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 2,8 prosentista neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi lähes 600 milj. euron vuosittaisia t&k-lisäpanostuksia, josta julkisen sektorin rahoituksen osuus olisi noin 200 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 alkupuolella valmistuu Tutkimustiedon hyödyntämisen hallinta liiketoiminnassa terveysalalla -tarkastus. Siinä arvioimme, miten tuloksellisesti tutkimustiedon hyödyntämistä on tuettu, ohjattu ja parannettu strategia- ja ohjelmatasolla sekä rahoitusinstrumenttien avulla.