Tarkastustoiminta: Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta

Hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta -vaikuttavuusalueen tarkastukset ovat painottuneet hyvinvointiyhteiskunnan eri osa-alueiden sekä niiden välisten yhteyksien toimivuuden, tehokkuuden ja välillisten taloudellisten vaikutusten arviointiin.

Julkisen talouden pysyvä vahvistaminen edellyttää talouskasvua tukevia toimia. Loppukauden aikana vaikuttavuusalueella keskitymme arvioimaan sosiaaliturvan etuuksien ja niihin liittyvien palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja yhteensovittamista sekä työllisyyttä ja talouskasvua edistäviin toimiin liittyviä kysymyksiä. Näille aihealueille on tyypillistä monikanavarahoitus, jossa valtio on yksi keskeisistä rahoittajista. Toimintaympäristössä korostuu valtakunnallinen ohjaus; tulokset ja vaikuttavuus syntyvät alueellisesti ja paikallisesti.

Tarkastusten avulla tuotamme luotettavaa tietoa monimutkaisista asiakokonaisuuksista: keskitämme resursseja yhteiskunnallisesti merkittäviin ja ajankohtaisiin aiheisiin sekä hyödynnämme monipuolisesti eri tarkastuslajeja, henkilöstön osaamista ja viraston ulkopuolisia tietoaineisto- ja asiantuntijapalveluja.

Sosiaaliturva

Tarkastamme sosiaaliturvauudistuksen päätöksenteon pohjana olevaa valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon tietoperustaa

  • tunnistamalla valtiontalouteen tai taloudenhoitoon liittyviä riskejä

  • arvioimalla etuuksien ja palveluiden välisiä yhteyksiä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia suhteessa toisiinsa ja asetettuihin tavoitteisiin

  • tarjoamalla sosiaaliturvauudistuksen valmistelijoille tietoa asiakokonaisuuksien systeemisistä ja keskinäisistä vaikutussuhteista

  • arvioimalla sosiaaliturvamenojen vaikutuksia julkisen talouden kehitykseen.

Niin sanotut kannustinloukut haittaavat työn tarjontaa, joten niiden purkamisella voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia. Vuoden 2021 lopulla valmistuu tarkastus, jossa arvioimme työttömyys-, tulo-, byrokratia- ja informaatioloukkujen purkamiseen tähdänneiden lainsäädäntötoimien valmistelun ja toimeenpanon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastamalla sosiaaliturvan ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevien järjestelmien, kuten verotuksen ja ulosoton, välisiä yhteyksiä voidaan tuottaa olennaista ja oikea-aikaista tietoa erilaisten tähän mennessä tehtyjen uudistusten toimivuudesta ja onnistumisesta. Näiden aiheiden tarkastaminen palvelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan komitean tiedontarvetta.

Käynnissä on myös tarkastus, jossa selvitetään, missä määrin vuosina 2011, 2014 ja 2017 toteutettujen opintotukiuudistusten tavoitteet on saavutettu, onko uudistuksilla ollut ennakoimattomia vaikutuksia ja millaiseen tietopohjaan uudistusten vaikutusarvioinnit ovat perustuneet. Uudistusten myötä opintotuen ehtoja on tiukennettu, opintolainan käyttöön on lisätty kannustimia ja opiskelijat ovat päässeet ympärivuotisen asumistukijärjestelmän piiriin. Tarkastus valmistuu keväällä 2022.

Vuonna 2021 käynnistyy myös yleistä asumistukea koskeva tarkastus, jonka tavoitteena on arvioida, millaisia valtiontaloudellisia ongelmia liittyy nykyiseen lakiin yleisestä asumistuesta ja miten niitä olisi mahdollista korjata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus

Asiantuntijalausunnoissa eduskunnan valiokunnille olemme ottaneet kantaa hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusten taloudellisiin näkökohtiin.

Kesällä 2021 valmistui kaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen, tiedon hyödyntämiseen ja seurantaan liittyvää tarkastusta.

Toisessa selvitimme kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden taloustiedon tuotantoa sekä sen hyödyntämistä kustannusvaikuttavuusmittaristossa ja asiantuntija-arvioinneissa. Talouden ohjauksessa käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohja koostetaan nykyisin monessa eri prosessissa ja sitä kehitetään useissa hankkeissa, mikä tekee kokonaisuuden hallinnasta haastavan. Tehokkaaseen kansalliseen ohjaukseen tarvittava vertailukelpoinen tietopohja on vielä puutteellinen, ja tietojen saannissa on viiveitä. Ajantasainen tietopohja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja toiminnasta vaatii vielä kehittämistä, kansallista ohjeistusta ja lainsäädäntöä myös sote-uudistuksen tarpeiden kannalta. Käynnissä olevaa talousraportoinnin automatisoinnin uudistusta tulee seurata tarkasti, jotta voidaan varmistaa tiedon laatu ja ajantasaisuus.

Toisen tarkastuksen kohteena oli potilas- ja asiakasturvallisuuden kehitys, ohjaus, seuranta ja arviointi. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja ohjeet muodostavat laajan ja vaikeatulkintaisen kokonaisuuden, jota hallinto ei ole kyennyt ohjaamaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Samalla monet potilas- ja asiakasturvallisuuden keskeiset kansalliset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Kansallinen tieto potilas- ja asiakasturvallisuudesta on hajanaista ja puutteellista eikä keskeisiä seurantamittareita ei ole määritelty. Vaikka yleiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa tehdystä työstä on positiivinen, palveluiden turvallisuudesta ei ole riittävästi sellaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä, organisaatioiden välisessä vertailussa tai hyvien käytäntöjen levittämisessä. Potilas- ja asiakasturvallisuuden valtakunnallisen johto- ja kehittämisvastuun tulee olla nykyistä selkeämmin yhden toimivaltaisen viranomaisen vastuulla. Vastuiden kehittämisessä pitää huomioida valmistelussa olevien hyvinvointialueiden keskeinen rooli palveluiden laadun ja asianmukaisuuden kehittämisessä ja valvonnassa.

Työllisyys ja yrittäjyys

Kesällä 2021 käynnistyi tarkastus alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn edistämisestä. Tarkastuksessa arvioimme, onko aluekehittämispäätöksen 2020–2023 toimeenpano luonut riittävät edellytykset elinkeinoelämän taloudelliselle toiminnalle. Lisäksi arvioimme, miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet päätöksen toimeenpanoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin eri alueilla. Tarkastuksessa selvitetään myös covid-19-kriisistä johtuneiden alueellisten elvytystoimien valmistelua ja toimeenpanoa sekä valtakunnallisten koronayritystukipäätösten ehtojen toteutumista.

Vuoden loppupuolella aloitamme yrittäjyyspalvelujärjestelmää koskevan tarkastuksen. Siinä selvitämme, onko julkiset yrityspalvelut organisoitu siten, että ne tukevat tarkoituksenmukaisesti yritystoimintaa elinkaarensa eri vaiheissa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on turvata pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus (T&K-rahoitus), vahvistaa Suomen investointiympäristöä sekä lisätä yritysten investointikykyä. Yksi tavoitteista on Suomen T&K-menojen nostaminen nykyisestä 2,8 prosentista 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi lähes 600 miljoonan euron vuosittaisia T&K-lisäpanostuksia, joista julkisen sektorin rahoituksen osuus olisi noin 200 miljoonaa euroa.

Tutkimustiedon hyödyntämisen hallinta terveysalan liiketoiminnassa -tarkastuksessa arvioimme, miten tuloksellisesti tutkimustiedon hyödyntämistä on tuettu, ohjattu ja parannettu strategioissa ja ohjelmissa sekä terveysalan rahoitusinstrumenttien avulla.

Jatkuva oppiminen

Valtiontalouden pitkän aikavälin kestävyys edellyttää, että ammatillinen koulutus antaa vahvan perustan opiskelijoiden työllistymiselle ja että koulutus vastaa elinkeinoelämän ja yritysten kehittyviin osaamistarpeisiin. Keväällä 2021 valmistuneessa tarkastuksessa todettiin, että reformin toimeenpano on edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti koulutusjärjestelmän tulee tukea erilaisen osaamisen yhdistämistä, syventämistä ja suuntaamista paitsi tutkintojen ja tutkinnon osien myös näitä pienempien koulutuskokonaisuuksien kautta. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen turvaaminen on ensiarvoista koulutusjärjestelmän kestävyyden varmistamisessa. Tulorekisteri on hyödyllinen työkalu koulutuksen vaikuttavuuden seurantaan.

Vuonna 2021 käynnistyi jatkuvan oppimisen uudistus. Valmistelemme tarkastusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimeenpanon edellytyksistä, suunnitellun palvelujärjestelmän rahoituspohjasta ja riskienhallinnan varmistamisesta.